Koulutuksen kilpailukyky on turvattava uusin keinoin

Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan koulutukseen ja vahvaan tutkimusosaamiseen. Laadukas ja korkea koulutuksen taso tulee säilyttää jatkossakin, jotta voidaan mahdollistaa Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa.

Laaja-alaista ja kansainvälisesti tunnettua ja laadukasta tutkimustoimintaa on tärkeää harjoittaa, ja siihen on panostettava huomattavilla panostuksilla. Samalla ei tule kuitenkaan unohtaa myös normaalia kandidaatti- ja maisterikoulutusta huipputason tutkimustoiminnan rinnalla.

Universaali mahdollisuus koulutukseen on yksi Suomen kilpailukyvyn kulmakivistä. OECD-maiden vertailussa Suomessa koulutuksen julkinen rahoitus on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Samaan aikaan suomalaisten korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta jää alle OECD-keskiarvon. Yhteiskunnan muuttuessa ja Suomen pyrkiessä löytämään tasapainon julkisen sektorin koon ja talouskasvun kanssa myös koulutuksen kehittämiseen pitää kiinnittää huomiota. On etsittävä täysin uusia ratkaisuja siihen, miten väestön koulutusastetta saadaan nostettua ja opetuksen laatua voitaisiin kasvattaa. Jos kannustimet ja vaatimukset kouluttautumiseen kannustamiseen ja laadun ylläpitoon eivät ole kohdallaan, niitä täytyy entisestään kehittää.

Jatkuva oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen ovat tulevaisuudessa entistä suuremmassa roolissa. Työntekijän on pystyttävä joustavasti päivittämään omaa henkilökohtaista osaamistaan uran aikana. Tähän haasteeseen Suomi voi vastata avaamalla koulutusmarkkinoita uusien järjestäjien saavutettaviin.

Suomi pystyy säilyttämään asemansa maana, joka tunnetaan vahvasta osaamisestaan, mikäli meillä on rohkeutta miettiä uudelleen korkeakoulutuksen rahoituksen kohdentamista, koulutuksen laadun kasvattamista sekä markkinoiden avaamista. Ilman muutoksia emme pärjää.